Alavuden kaupunki

Lakeuden porttina tunnettu Alavuden kaupunki sijaitsee kumpuilevien metsä- ja järvimaisemien keskellä. Kaupungin oma nimikkoeläin on liito-orava.

Tietoa Alavuden kaupungista

Perustettu	1977
Väestö	9 627 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	842,73 km2
Maapinta-ala	790,55 km2
Vesipinta-ala	52,18 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	11 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	19,25 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,70 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Pekka Ala-Mäenpää
Kotisivut	www.alavus.fi
Sähköposti	alavuden.kaupunki@alavus.fi

Alavuden sijainti

Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta

Alavuden historia

Muonanhakijoiden kohtauspaikka

Alavus on vanhaa kulttuuriseutua, jonka ensimmäiset asumisen merkit ovat 7000 vuoden takaa. Kivikauden tarvekaluja on löydetty runsaasti kankailta ja törmiltä.

Nykyisen asutuksen historia ulottuu 500 vuoden päähän. Tuolloin erämiehet saalistivat latvavesillä ja larvamailla. Joku aina pysähtyi pitemmäksikin aikaa kaskeamaan Alavuden keskustaa kauan sitten. Lappiin ja Hämeeseen viittaavat nimet paljastavat, että muonanhakijoita tuli monesta suunnasta.

On hämärän peitossa, kuka keksi paikkakunnan nimen. Sitä on arveltu johdannaiseksi Alavesi/Alajärvi -nimestä. Puoli vuosituhatta vanhat asiakirjat kertovat Alavojervi-nimisestä erämaakylästä.

Tervanpoltto vaurastutti Alavutta

Maanviljelys on Alavuden perinteen perusta. Vesien varsilta viljely levisi korpilehtoihin. Sen ohessa poltettiin tervaa niin, että viime vuosisadalla Alavus oli merkittävimpiä tervapitäjiä koko maassa. Tämä toi vaurautta, josta kertovat yhä monet komeat maalaistalot. Kaupungin vaakunassa on tervatynnyriä kannatteleva karhu.

Ennen pitkää muodostui Alavuden läpi vakituisia ratsuteitä, kun liikenne nousi vesireiteiltä vedenjakajaharjanteille. Jopa Suomen sodan taistelujoukkojen tie johti Alavuden kautta.

Hyvien yhteyksien kehittymisestä kielii sekin, että Vaasan läänin ensimmäinen maaseutupostikonttori perustettiin Alavudelle vuonna 1856, ja rautatie saatiin pian sen jälkeen. Uusin liikennevaltaus on lentokenttä kiireisiä liikeihmisiä ja ilmailun harrastajia varten.

Pohja Alavuden teolliselle toiminnalle luotiin pikku pajoissa ja kylämyllyissä sekä piensahojen rantteilla. Maatalouspitäjä on muuttunut vireäksi ja kehittyväksi maaseutukaupungiksi, jonne suuri osa Suomenselän palveluista on keskittynyt. Keskusluonnetta vahvistavat liikenneväylät ja Alavudella risteävät eri ilmansuuntien nykyiset ja tulevat valtatiet.

Kulttuuriperinne säilyy

Arkipäivän työn vastapainoksi alavutelaiset vaalivat kulttuuriperinnettään monipuolisesti muun muassa nuorisoseuroissa sekä työväenyhdistyksissä. Sivistysseura toimi jo ennen kuin ensimmäiset nuorisoseurat ehdittiin perustaa Suomeen. Puhallinorkesteri on toiseksi vanhin Suomessa. Pitäjän kirkkoherrana toimi K. F. Stenbäck, joka oli Johann Wilhelm Snellmanin nuoruudenystävä, ja Alavuden pappila oli heräävän suomalaisen ja kansallisen sivistyksen voimakeskus. Stenbäckit (Kivekkäät) tunnetaan hyvin Suomen historiassa.

Musiikki raikuu voimallisena soittona ja lauluna, mutta Alavudella osataan myös kirjoittaa sekä luoda kuvataidetta, ruumiinkulttuuriakaan unohtamatta. Kymmenistä kyläkouluista ovat alavutelaiset voineet jatkaa lukujaan keskikoulussa vuodesta 1922 ja lukiossa vuodesta 1947 lähtien.

Tunnettuja kulttuurihenkilöitä ovat säveltäjä Toivo Kuula, Pohjalaisten kirjoittaja Artturi Järviluoma, taidemaalari Matti Annala ja miniatyyritöiden tekijä Arvi Mäenpää. Tunnetuin teollisuuspersoonallisuus oli vuorineuvos Heikki Huhtamäki, jonka leposija on Alavuden hautausmaalla.

Alavus tuli omaksi seurakunnaksi vuonna 1835, kunnaksi 1865, kauppalaksi 1974 ja kaupungiksi 1977. Elokuun 17:ttä päivää vietetään nykyisin Alavuden päivänä.